Työterveyspalvelut ovat keskeinen osa yritysten vastuullisuutta ja henkilöstön hyvinvoinnin tukemista. Suomessa laki edellyttää, että jokaisella työnantajalla on velvollisuus järjestää työterveyspalvelut työntekijöilleen. Tähän mennessä kaikki kuulostaa helpolta, eikö vain?
Kuitenkin työterveyshuollon sopimuksen laajuus, toteutuneen käytön vertailu on käytännössä hyvin haastavaa. Sopimuksen räätälöinti vaikuttaa merkittävästi siihen, miten yritys pystyy tukemaan työntekijöidensä työkykyä ja ehkäisemään poissaoloja. Lue alta lyhyt perehdytys työterveyden sopimussisällön arviointiin.
Työterveyspalveluiden termit ja korvattavuus
Suomessa työterveyden toimenpiteet voidaan jakaa kolmeen päätyyppiin niiden Kela-korvattavuuden perusteella. Tämä on oleellista tiedostaa myös kustannusten hallinnan kannalta, jotta tiedät minkä osan maksat itse ja minkä osan korvaa Kela.
- Lakisääteinen työterveyshuolto (ennaltaehkäisevä), eli KELA 1: Tämä on työterveyshuollon perusta, ja se kattaa työpaikkaselvitykset, työntekijöiden terveydentilan seurannan ja yleiset työolosuhteiden kehittämiseen liittyvät toimenpiteet. Sen päätavoitteena on ehkäistä työperäisiä sairauksia ja tapaturmia sekä ylläpitää työkykyä.
- Sairaanhoito ja muut laajennetut palvelut, eli KELA 2: Tämän osion yritys voi itse valita lisättäväksi työterveyssopimukseen. Se sisältää esimerkiksi yleislääkäripalvelut, erikoislääkärit, laboratorio- ja kuvantamistutkimukset sekä työterveyspsykologin tai fysioterapeutin palvelut.
- Kela-korvausten ulkopuoliset toimenpiteet, eli KELA 0 tai KELA 3: Näistä kustannuksista Kela ei korvaa mitään. Ne sisältävät mm. rokotuksia
Usein yritykset pohtivat, pitäisikö heidän pitäytyä lakisääteisessä minimitasossa vai investoida laajempaan sopimuslaajuuteen, johon sisältyy esimerkiksi sairaanhoitoa ja työkykyä tukevia lisäpalveluita.
Kela vahvistaa vuosittain kustannusten laskennalliset enimmäismäärät jälkikäteen, mukauttaen ne yleiseen kustannuskehitykseen. Työnantajan järjestämälle työterveyshuollolle määritetään yksi yhteinen laskennallinen enimmäismäärä korvausluokkien I ja II osalta. Tämän enimmäismäärän puitteissa korvataan ensisijaisesti ehkäisevän työterveyshuollon (korvausluokka I) kustannuksia. Enimmäismäärä voidaan kokonaisuudessaan käyttää korvausluokan I toimintaan. Korvausluokan II eli sairaanhoidon kustannuksia voidaan huomioida, jos enimmäismäärästä jää jäljelle korvausluokan I kustannusten jälkeen, kuitenkin enintään 40 prosenttia yhteisestä enimmäismäärästä. (Kelan korvauksen määrä)
Työterveyspalveluiden korvattavuus ja termit
Alla muutama esimerkki työterveyden sopimuspaketeista ja mitä ne saattavat kattaa:
- Lakisääteinen minimi
- Yleislääkäritasoinen hoito
- Erikoislääkäritasoinen hoito
Esimerkkejä muista hoidon komponenteista:
- Psykologin palvelut
- Fysioterapeutin palvelut
- Magneettikuvaukset
- Rokotukset
Sopimuslaajuuden optimointi – mitä ottaa huomioon?
1. Yrityksen koko ja toimiala Työterveyspalveluiden tarve riippuu suuresti yrityksen koosta ja toimialasta. Esimerkiksi teollisuus- ja rakennusaloilla, joissa fyysiset riskit ovat suurempia, laajempi työterveyspalvelu voi olla perusteltu ratkaisu. Toisaalta, toimistotyötä tekevillä aloilla voidaan painottaa ergonomiaa, mielenterveyden tukemista ja työhyvinvoinnin kehittämistä. Tässä esimerkkinä ohjelmistoalan yritys, joka investoi ergonomisiin työpisteisiin ja tarjoaa säännöllisesti työfysioterapeutin palveluita henkilöstön tukemiseksi – nämä toimenpiteet voivat merkittävästi vähentää tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvia poissaoloja.
2. Työntekijöiden tarpeet ja työkyvyn haasteet Työkyvyttömyydestä aiheutuvien kustannusten ymmärtäminen auttaa arvioimaan, kuinka laajasti työterveyspalveluita kannattaa hyödyntää. Esimerkiksi, jos yrityksessä on havaittavissa paljon sairauspoissaoloja tuki- ja liikuntaelinten ongelmien vuoksi, työterveyshuoltoon kannattaa sisällyttää fysioterapeutin palveluita ja säännöllisiä terveystarkastuksia. Psyykkinen kuormitus, kuten stressi ja työuupumus, voi myös olla merkittävä haaste erityisesti asiantuntijatyössä. Tässä tilanteessa panostus työterveyspsykologin palveluihin voi ennaltaehkäistä pidempiä sairauslomia ja parantaa työhyvinvointia.
3. Investointi henkilöstön hyvinvointiin Laajemmat työterveyspalvelut eivät ole vain kustannus, vaan ne voidaan nähdä sijoituksena, joka maksaa itsensä takaisin parantuneena työkykynä ja vähentyneinä sairauspoissaoloina. Esimerkiksi yritys, joka tarjoaa työntekijöilleen helpon pääsyn yleis- ja erikoislääkäripalveluihin työterveyden kautta, saattaa vähentää työstä poissaoloa merkittävästi, kun työntekijät saavat apua nopeasti vaivoihin, jotka voisivat muutoin pitkittyä. Tämä ei vain paranna työntekijöiden hyvinvointia, vaan säästää myös yrityksen resursseja.
Konkreettisia esimerkkejä optimoinnin hyödyistä
- Vähentyneet sairauspoissaolot: Yritys X päätti laajentaa työterveyssopimusta kattamaan fysioterapeutin palvelut työntekijöille, joilla oli selkävaivoja. Ennaltaehkäisevällä fysioterapialla he onnistuivat vähentämään tuki- ja liikuntaelinvaivoista johtuvia poissaoloja 25 prosenttia vuoden aikana, mikä toi yritykselle merkittäviä kustannussäästöjä.
- Mielenterveyden tukeminen: Yritys Y tunnisti, että sen asiantuntijatyötä tekevillä työntekijöillä oli korkeampi riski stressiperäisiin sairauslomiin. Laajentamalla työterveyssopimusta sisältämään säännöllisen työterveyspsykologin konsultoinnin, työntekijöille tarjottiin apua jo ennen kuin stressi kehittyi vakavaksi ongelmaksi. Tämä vähensi pitkien sairauslomien määrää ja paransi työilmapiiriä.
- Nopea pääsy sairaanhoitoon: Pienempi yritys Z koki, että työntekijöiden terveyspalveluiden saanti oli hidasta ja vaikutti negatiivisesti heidän tuottavuuteensa. Laajentamalla työterveyssopimusta sisältämään nopean pääsyn sairaanhoitoon ja kuvantamistutkimuksiin, sairauspoissaolojen pituus lyheni, ja työntekijät pääsivät takaisin työkykyisiksi nopeammin.
Kuinka valita oikea sopimuslaajuus?
Jokaisen yrityksen tulisi tehdä huolellinen arviointi omasta tilanteestaan ja henkilöstön tarpeista. Sopimuslaajuuden optimoinnissa kannattaa käydä läpi seuraavat kysymykset:
- Mitkä ovat yrityksenne suurimmat työkykyyn liittyvät haasteet?
- Onko toimialallanne erityisiä terveysriskejä, joita tulisi ehkäistä?
- Millaisia sairauspoissaoloja on yleisimmin?
- Kuinka nopeasti työntekijät pääsevät hoitoon ja palaavat työkykyisiksi?
- Mitä etuja laajemmat työterveyspalvelut voisivat tuoda juuri teille?
Optimoitu työterveyssopimus ei tarkoita sitä, että yrityksen tulisi valita kallein tai kattavin paketti, vaan sen tulisi kohdistua juuri niihin alueisiin, joissa työntekijöiden työkyky ja hyvinvointi ovat suurimmassa riskissä. Näin työterveyshuolto palvelee tarkoitustaan parhaalla mahdollisella tavalla, ja yritys voi saavuttaa merkittäviä säästöjä ja lisätä tuottavuutta.
Yhteenvetona
Työterveyspalveluiden sopimuslaajuuden optimointi on kriittinen päätös, jolla voi olla suuri vaikutus yrityksen tuottavuuteen ja työntekijöiden hyvinvointiin. Tasapaino lakisääteisen minimin ja laajennettujen palveluiden välillä on löydettävä yrityksen tarpeiden ja henkilöstön terveysriskien perusteella. Parhaimmillaan optimoidut työterveyspalvelut tarjoavat ennaltaehkäiseviä ratkaisuja, jotka tukevat työntekijöiden työkykyä ja parantavat yrityksen tulosta pitkällä aikavälillä.
Optimaalisesti suunnitellut työterveyspalvelut ovat investointi, joka maksaa itsensä takaisin hyvinvoivana, sitoutuneena ja tuottavana henkilöstönä.
Miten terveysvakuutus yhdistyy kaikkeen tähän? Varaa aika keskustelulle alta